Aurelius Augustinuksen teoksista pääteoksiaan ovat kaksi: Tunnustuksia, Confessiones, ja Jumalan valtio, De civitate Dei.
Jumalan valtio -teoksen kymmenen ensimmäistä osaa eli kirjaa käsittelevät Jumalan hallintoa antiikin pakanallisten kulttuurien piirissä. Augustinus sai tämän työn loppuun v. 417 mennessä, ja hän alkoi silloin käsitellä Jumalan hallintaa maailman historiassa kristinuskon kautta kirjoissa 11 viiva 22.
Tämä käsillä oleva 11. kirja muodostaa johdannon tähän työhön, ja tehtiin v. 417. Kristinuskon osuutta käsittelevät 12 osaa tulivat valmiiksi vuoteen 427 mennessä.
Teoksella on maailmanhistoriallinen merkitys, ja kristinuskon kannalta tämä jälkiosa on mielenkiintoisin. Alkuosan suomennoksen WSOY julkaisi v. 2013, jälkiosa on toistaiseksi suomentamaton, paitsi nyt käsillä oleva 11. kirja.
Ikään kuin näytteeksi siitä, kuinka mielenkiitoisia asioita Augustinus opettaa jo tässä johdannossaan, kirjassa XI, kun hän käsittelee Raamatun ensimmäistä lukua, luomista, elämän eri tasoja ja kristinuskon peruskäsityksiä, kuten pyhää Kolminaisuutta, hyvän ja pahan lähtökohtia, tiedon, uskon, toivon ja rakkauden perusteita, luomakunnan ja hengellisten asioiden keskinäisiä suhteita, Valtteri Olli on nyt kääntänyt kyseisen kirjan kielellemme.
Teoksellaan Augustinus valaisee, paitsi Raamattua ja sen auktoriteetteja, myös historiallisten henkilöiden esittämiä näkemyksiä ja filosofioita. Hänen tutkiskelunsa ovat puhutelleet syvästi kaikkia aikoja, erityisesti myös reformaatiota, ja kirkollisten oppituolien edustajia sekä monia merkittäviä hallitsijoita, kuten Kaarle Suurta.