Samuli Lampisen (s. 1975) 12. runokokoelma, Kovettu nainen, käsittelee väistämättömän kohtaamista äidin yllättäen tulleesta syöpädiagnoosista hänen muutaman kuukauden päästä tapahtuvaan kuolemaansa asti.
---
Vati on maailman reunat, kun äiti oksentaa. Värisee. Kuume nousee. Ehdotan Buranaa ja peittelen lämpöpeittoon. Silmälasien sisäpinta helmeilee kyyneleissä kuin sukelluskello.
Wir verwenden Cookies, um Inhalte zu personalisieren, Funktionen für soziale Medien anbieten zu können und die Zugriffe auf unsere Website zu analysieren. Details ansehen.