Lunnit Lentävät

Ilon takana oli tulevaisuus ja toivo

rakkaus ja sielunlepo

taivaspaikka



Ilon kannatti katsoa taakseen

mutta se huolehti murhekontioista

velkaojista, unettomuudesta ja masennuksesta


Ilo oli aina ilo

Ei se siitä mihinkään muuttunut

Niin kuin ei tulevauuden pelko ja uupumuskaan



Minä pyysin suuria

hetken lepoa, oman kultani syliä

jotain syötävää

Ja vapahtajaa saapumaan




Sen pyyntöni jälkeen

Pelko siirtyi askeleen taakse päin

unohti tuskanlakkinsa jonnekin

ja joutui pilkatuksi ilon edessä



Minun askeleeni kevenivät

muistot muuttuivat valoisimmiksi

keitin tummaa ja valkoista riisiä

sekaisin paistokasarissa
puhuin niin selkeällä kielellä

että aikuinenkin tajusi


Lapsi minussa palasi vihdoin luokseni

pitkältä koulumatkalta

se oli helpottunut

eikä se enää itkenyt


Ja minä vain pyysin Jeesus tule minun kaverikseni, olen nin yksin
30.3.2023