Koronakriisi oli ilmastohätätilan kenraaliharjoitus, joka muutti yhteiskuntien perusteita. Elämä haastoi hyvinvoinnin yhteiskunnan päämääränä. Hyvinvointivaltiosta tuli arvokkuusyhteiskunta. Ilmastonmuutoksesta ei selvitä ilman kiertotaloutta, joka merkitsee uuden talousjärjestelmän syntymistä. Kuntia ahdistaa ja auttaa digitalisaatio. Paikallisuuden muodonmuutos on johtanut paikkavapauteen. Muuttoliike ja syntyvyyden lasku pakottavat rakentamaan Suomen toisen kertaan. Kuntatalous on tiukalla ja valtion oven takana on joka vuosi kasvava määrä yhä isompia kuntia. Soteuudistus pistää oman lusikkansa soppaan viemällä kunnalta yli puolet tuloista ja palveluista. Kunnat joutuvat tekemään paradigman muutoksen, joka tarkoittaa uudenlaisen kunnan syntyä. Kunnan tarkoitus muuttuu hyvinvoinnista ja elinvoimasta laadukkaaseen elämään ja kestävään menestykseen pyrkimiseksi. Kunta jakautuu peruskuntaan ja palvelukuntaan. Peruskunta vastaa kunnan olemassaoloon liittyvistä tehtävistä ja palvelukunta kuntalaisille tarjottavista palveluista, joista tulee kunnallisia etuja. Kuntatalouden pelisäännöt on uudistettava. Kunnan tekemään yhteistyöhön on saatava uusi ote. Kaiken keskiöön nousee kuntajohtaminen, joka ratkaisee, minkä kunnan nimi on kartalla vuonna 2050.