Aatteen puolesta

TOSITAPAHTUMIIN POHJAUTUVA VÄKEVÄ ROMAANI 1920 -1950-LUVUILTA. AATTEENSA JA PERHEENSÄ PARASTA TOIVOVA MATTI AJAUTUU TILANTEESEEN, JOSTA ON VAIN YKSI TIE ETEENPÄIN. TIE SIPERIAAN.

"Tällä kertaa ei tule iloa viinasta eikä mistään. Sillä te rakkaani olette minusta tietämättömissä. Niin pian, kun saan teistä tiedon alkaa kun uusi elämä. Ei sitä hetkeä etten teitä muistaisi. No nyt pian sota loppuu alkaa elämä palautua rauhalliseen pisteeseen. Ja jos olette elossa kohta tapaamme toisemme."

Matti Korhonen tunnetaan monella nimellä - kommunisti, yliloikkari, maanpetturi, agitaattori - mutta hän on myös aviomies, isä ja työläinen. Matti liittyy jo vuonna 1923 kommunistisen puolueen jäseneksi, mutta vasta Lapuan liikkeen toiminta ajaa hänet aktiiviseen puoluetoimintaan hänen halutessaan oikeudenmukaisuutta työläisille ja paremmat olosuhteet perheelleen.

Valinnalla on seuraamuksensa.

Matti viettää vuoden vankeudessa isänmaan petturuudesta. Hänen sukuaan pidetään kommunistisena, mikä vaikeuttaa elämää monella tavalla. Syksyllä 1939 hänet otetaan turvasäilöön Valtiollisen poliisin toimesta, mutta vapautetaan ja kutsutaan heti ylimääräisiin kertausharjoituksiin.

Matti sotii Taipaleella ja päätyy vihollisen puolelle helmikuussa 1940. Hän ei enää tiedä, kuka on vihollinen ja kuka ystävä. Hän on maassa jota vastaan soti, mutta maassa jossa kommunisimi on tarjonnut työläisille niin paljon hyvää. Tulevat vuodet näyttävät kuitenkin asioiden todellisen laidan, mikä saa Matin katumaan raskaasti valintojaan Siperian työleirin ankarissa olosuhteissa.

"Minun kohtaloni on tämmöinen. Olisin niin mielelläni tahtonut vielä teitä omiani, mutta tällä kertaa ei näy minkäänlaisia toiveita ja ikäni kuluu."