Ohdakemaa V: Kaksi ritaria jatkaa jo tutuksi tulleitten hahmojen tarinaa prinsessa Jelisepan kertomana, aloittaen siitä hetkestä, johon Narri lopetti omassa tarinassaan. Kuningatar Mormessa on sotajalalla, ja myös Jelisepa joutuu osalliseksi sotilaalliseen tilanteeseen ja pakomatkaan kuningas Rodolfin suojelemiseksi. Mutta kaiken tuon jännityksen ja epämukavuuden keskellä häntä kalvavat myös yksityisemmät ristiriidat, epäluulot, ja huoli rakkauden menettämisestä. Nathanael, Josia ja ritari Rikard ovat tunteneet toisensa jo aiemmin, eikä Jelisepa voi tietää kaikkea noitten kolmen menneisyydestä, tai edes nykyisistä ajatuksista ja tunteista. Ritari Rikard kyllä uskoutuu hänelle, ja myös Josia avautuu omista ristiriidoistaan, mutta samalla Nathanael vetäytyy piikikkäitten suojuksiensa taakse. Kun pelko ja epäluulot riivaavat, itse kunkin ystävyyttä koetellaan. Kehen Jelisepa voi turvata ja luottaa silloin, kun oma ahdinko vaatii toisen ihmisen tukea ja läsnäoloa? Jelisepa ei aio menettää ystäväänsä, ja itsepäisyys ja kärsimättömyys vievät hänet miltei hengenvaaraan. Mutta vuosien takaa nousee merkki johdatuksesta tuon kaiken keskellä. Ystävyyden osoittaminen sillekin, jota pelkää, voi muuttaa vihollisen ystäväksi. Eikä rakkaus tee kenellekään mitään pahaa; sen on saatava virrata vapaasti, peloista ja ennakkoluuloista huolimatta.