Pidin itseäni sadunkertojana, mutta nyt olen huomannut että, maailman arkipäivän tapahtumat voivat olla satuja paljon värikkäämmät. Tässäkin kirjassa on kaksi satua, niistäkin voi vertailla toden ja sadun eroja tai sitten ei. Vaikka tapahtumat ovat monimutkaisia, niin niiden laatimiseen tarvitaan hyvin yksinkertaisia johtajia. Mitä kapeampi johtajan maailmankuva, sitä värikkäämpi tarina syntyy. Ei saduissakaan tapahdu yhtä hulluja asioita. Politiikassa on tärkeintä oman poliittisen uran jatkuminen ja mielellään nouseminen. Sen kannustin on vallanhimo. Oman maan etu ja maailmanpolitiikka on siinä sivuosassa.